Kokoomus junaili syksyllä 2009 porvarihallituksen kuntapolitiikkaa toteuttavan Vantaa-sopimuksen. Sen allekirjoittivat kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Miksi oikeisto halusi sopimuksen, jolla valtuustoryhmät sidotaan kolmeksi vuodeksi palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen? Ja miksi valtuustoryhmät yhtä lukuun ottamatta siihen sitoutuivat?
LAMA KEPPIHEVOSENA
Kokoomus tarvitsi pitkän, seuraavien eduskunta- ja jopa kunnallisvaalien yli vaikuttavan sopimuksen. Se on vakuutus vaalitappioiden varalta. Vantaa-sopimuksessa kaikkea perustellaan lamalla, oli v. 2012 lamaa tai ei.
VASEMMISTON VASTARINTA
Pelko uusliberaalin kuntapolitiikan kohtaamasta vastarinnasta sai kokoomuksen etsimään uusia keinoja. Pelko on aiheellinen. Helsingissä ja Tampereella ei koko vasemmisto ole taipunut budjettisopimuksiin. SDP:n puoluehallitus onkin ohjeistanut omiaan oppositiopolitiikkaan kunnissa.
KUNTADEMOKRATIAN ALASAJO
Valtuustoryhmien sitoutuminen sopimukseen hämärtää valtuuston ja lautakuntien roolia. Aluetoimikuntien kokouksissa on kyselty virkamiehiltä, tuleeko Vantaa-sopimuksessa mainittu/sovittu asia edes muodolliseen käsittelyyn valtuustossa tai lautakunnassa. Virkamiesten vaikutusvallan kasvu on kokoomuksen tavoite.
KANSALAISTOIMINTA PELOTTAA OIKEISTOA
Vantaalaisten erittäin suuri enemmistö kannattaa lähipalveluja. Nykyvoimasuhteilla ne säilyvät kuitenkin vain kansalaistoiminnan kautta. Keväällä Länsimäen terveysasemaa puolustettiin laajapohjaisesti. Vantaa-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syys-lokakuussa Korsossa puolustettiin terveysasemaa yli 2000 nimen adressilla. Marraskuussa perustettiin kansanliike terveyspalvelujen puolesta. Kaikkia terveysasemia puolustavassa adressissa on jo yli 6000 nimeä.
Annetaan vantaalaisten enemmistölle ääni kansalaistoiminnassa paremman Vantaan ja Vantaa-sopimuksesta irtautumisen puolesta – ja kokoomukselle piut-paut.
